Opintotuki Pohjoismaissa vertailussa
Kaikki neljä Pohjoismaata tukevat opiskelua, mutta eri tavoin: avustuksella, lainalla tai näiden yhdistelmällä. Tässä neljä mallia rinnakkain, vain viranomaisten omilla luvuilla ja säännöillä.
Avustus, laina vai molemmat
Tärkein ero on se, mitä raha on. Suomessa opintoraha on avustus: 279,38 € kuukaudessa itsenäisesti asuvalle. Sitä ei makseta takaisin.
Norjassa perusta on laina. Basislån on 15 488 kruunua kuukaudessa, ja Lånekassen kuvaa sen nimenomaan lainaksi eikä avustukseksi. Enintään 40 prosenttia voidaan muuttaa avustukseksi.
Ruotsissa on molemmat yhtä aikaa: avustus 4 120 kruunua ja laina 9 472 kruunua neljältä viikolta. Tanskassa avustus on 7 426 kruunua kuukaudessa poissa kotoa asuvalle.
Suomi: avustus, laina ja huoltajakorotus
Suomessa opintoraha ja opintolaina ovat kaksi eri asiaa. Opintoraha on Kelan maksama avustus, opintolaina puolestaan pankista otettava laina, jolle Kela myöntää valtiontakauksen. Valtio takaa lainaa enintään 850,00 € kuukaudessa.
Avustus riippuu asumisesta. Itsenäisesti asuva saa 279,38 € kuukaudessa. Vanhempien luona asuva saa 43,15–204,42 € kuukaudessa, ja yläraja riippuu vanhempien tuloista.
Alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja saa lisäksi huoltajakorotuksen 141,63 € kuukaudessa lasten lukumäärästä riippumatta. Opintoraha on veronalaista tuloa, toisin kuin ruotsalainen opintotuki.
Ruotsi: avustus ja laina samassa paketissa
Ruotsi maksaa tuen neljän viikon jaksoissa. Avustus on 4 120 kruunua, laina 9 472 kruunua ja yhteensä 13 592 kruunua. Viikkoa kohden avustus on 1 030 kruunua ja laina 2 368 kruunua.
Opintolainan korko on 2,13 prosenttia vuonna 2026. Opintotuki ei ole veronalaista Ruotsissa, mikä poikkeaa Suomesta, Norjasta ja Tanskasta.
Tukea voi saada sen vuoden loppuun, jona täyttää 60 vuotta, ja lainaoikeus pienenee 51 vuoden iästä alkaen. Fribelopp on 114 676 kruunua puolivuodelta.
Norja: laina joka voi muuttua avustukseksi
Norjan malli perustuu lainaan, jota voi muuttaa. Basislån on 15 488 kruunua kuukaudessa, ja kaikki opiskelijat voivat saada sen. Se ei ole tarveharkintainen.
Enintään 40 prosenttia lainasta voi muuttua avustukseksi. Siihen tarvitaan kolme asiaa: asut poissa vanhempien luota, suoritat kokonaisen tutkinnon ja pysyt tulorajan 234 821 kruunua alapuolella.
Lapselliset opiskelijat voivat saada enintään 2 340 kruunua kuukaudessa barnestipend-etuutta. Huomaa, että borteboerstipend 7 015 kruunua kuukaudessa koskee lukio-opiskelijoita ja oppisopimusopiskelijoita, ei korkeakouluopiskelijoita.
Tanska: avustus asumisen mukaan
Tanskassa tuki riippuu voimakkaasti siitä, asutko poissa kotoa vai vanhempien luona. Poissa kotoa asuva saa 7 426 kruunua kuukaudessa ennen veroa, saman verran kaikille vanhempien tuloista riippumatta.
Vanhempien luona asuva saa perusosan 1 154 kruunua kuukaudessa sekä lisän, joka riippuu vanhempien tuloista. Korkein mahdollinen määrä on 3 202 kruunua.
Rajat ovat konkreettisia: täysi lisä, jos vanhemmat ansaitsevat enintään 419 589 kruunua, eikä lisää lainkaan yli 710 077 kruunun tuloilla. SU-lainaa voi saada enintään 3 799 kruunua kuukaudessa.
Näin teet reilun vertailun
Aloita erottamalla avustus lainasta. Laina ei ole tukea samassa merkityksessä, koska se maksetaan takaisin. Norjan 15 488 kruunua kuukaudessa ja Tanskan 7 426 kruunua kuukaudessa eivät siksi ole vertailukelpoisia lukuja.
Muunna sen jälkeen samaan jaksoon. Ruotsi ilmoittaa neljän viikon ja viikon jaksoissa, kun taas Suomi, Norja ja Tanska ilmoittavat kuukausittain. Neljä viikkoa ja kuukausi eivät ole sama asia.
Tarkista lopuksi verotus. Ruotsissa opintotuki on verotonta, kun taas Suomi kirjoittaa selvästi, että opintoraha on veronalaista tuloa, ja Tanska ilmoittaa määrän ennen veroa. Kaksi samansuuruista bruttomäärää voivat siksi tuottaa eri summan käteen.
Tämä on vertailu, ei neuvo
Tämä on vertailu, ei neuvo. Sivu näyttää, miten säännöt eroavat maiden välillä, eikä se korvaa sen maan viranomaisen päätöstä, jossa opiskelet.
Kaikki summat ovat viranomaisten omia vuoden 2026 määriä, eikä niitä ole muunnettu yhteiseen valuuttaan. Siksi euroa, Ruotsin kruunua, Norjan kruunua ja Tanskan kruunua ei voi verrata suoraan taulukossa.
Oikeus tukeen riippuu opiskelusta, asumisesta ja joissakin tapauksissa vanhempien tuloista. Tarkista aina oma tilanteesi, sillä yksikin tieto voi muuttaa koko arvion.
Usein kysytyt kysymykset
Missä maassa avustus on suurin?
Se riippuu laskutavasta. Suomi maksaa 279,38 € kuukaudessa, Ruotsi 4 120 kruunua neljältä viikolta ja Tanska 7 426 kruunua kuukaudessa. Jaksot ovat erilaisia.
Ovatko rahat verottomia?
Eivät kaikissa maissa. Ruotsissa opintotuesta ei makseta veroa. Suomessa opintoraha on veronalaista tuloa, ja Tanska ilmoittaa määrän ennen veroa.
Kuinka paljon lainaa voi saada?
Suomessa valtio takaa opintolainaa enintään 850,00 € kuukaudessa. Norjan basislån on 15 488 kruunua kuukaudessa ja Ruotsin laina 9 472 kruunua neljältä viikolta.
Vaikuttavatko vanhempien tulot?
Vaikuttavat Tanskassa ja Suomessa, jos asut vanhempien luona. Tanska maksaa täyden lisän, kun vanhempien tulo on enintään 419 589 kruunua, eikä lisää lainkaan yli 710 077 kruunun tuloilla.
Opintotuki neljässä Pohjoismaassa 2026
| Maa | Perusmäärä | Tyyppi | Yksikkö |
|---|---|---|---|
| Suomi | 279,38 | avustus + pankkilaina valtiontakauksella | € kuukaudessa |
| Ruotsi | 4 120 + 9 472 | avustus + laina | kruunua 4 viikolta |
| Norja | 15 488 | laina, osin muunnettavissa | kruunua kuukaudessa |
| Tanska | 7 426 | avustus, poissa kotoa asuva | kruunua kuukaudessa |
Lähde: Kela, CSN, Lånekassen ja su.dk – julkaistut vuoden 2026 määrät.
Lue lisää
Opintoraha, opintolaina ja huoltajakorotus vuonna 2026
Yksin asuva korkeakouluopiskelija saa opintorahaa 279,38 €/kk ja opintolainaa enintään 850 €/kk.
Sairauspäiväraha 2026 – 300 arkipäivää, omavastuu ja vähimmäismäärä
Kela maksaa sairauspäivärahaa enintään 300 arkipäivältä.
Lähde: Kela, CSN, Lånekassen ja su.dk – julkaistujen vuoden 2026 määrien vertailu. Päivitetty: 2026-10-13.