Vanhempainvapaa Pohjoismaissa vertailussa

Kaikki neljä Pohjoismaata maksavat vanhempainvapaalta, mutta ne mittaavat eri yksiköissä: viikkoina, päivinä ja arkipäivinä. Siksi luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia ennen kuin ne on muunnettu samaan yksikköön. Tässä vertailu, joka perustuu yksinomaan viranomaisten itse julkaisemiin määriin.

Neljä maata, neljä eri mittayksikköä

Ensimmäinen sudenkuoppa on yksikkö. Suomi mittaa arkipäivinä, Ruotsi päivinä, Norja viikkoina ja Tanska viikkoina vanhempaa kohden. Pelkkä päivien lukumäärän vertaaminen menee pieleen, koska suomalainen arkipäivä ja ruotsalainen päivä eivät tarkoita samaa.

Suomessa vapaa jakautuu tasan: 320 arkipäivää yhteensä, 160 kummallekin vanhemmalle. Näistä 63 arkipäivää voidaan luovuttaa toiselle vanhemmalle, ja jakso on käytettävä 2 vuoden kuluessa.

Norjassa pituus ilmoitetaan viikkoina ja peittävyyden valitsee itse: 49 uker 100 prosentin peittävyydellä tai 61 uker og 1 dag 80 prosentin peittävyydellä. Pienempi peittävyys tuo enemmän viikkoja samalla kokonaismäärällä.

Ruotsissa on 480 päivää yhteensä: 390 sairauspäivärahan tasolla ja 90 vähimmäistasolla, jossa päiväraha on 180 Ruotsin kruunua. Tanska ilmoittaa 24 viikkoa vanhempaa kohden.

Suomi: arkipäivät ja luovutus

Suomen mallissa molemmilla vanhemmilla on lähtökohtaisesti yhtä suuri osuus. Kumpikin saa 160 arkipäivää, ja enintään 63 arkipäivää voi siirtää toiselle vanhemmalle.

Yksin lasta hoitava vanhempi voi käyttää koko jakson: 320 arkipäivää, josta enintään 126 on luovutettavissa. Malli siis joustaa, mutta luovutuksen enimmäismäärä on rajattu.

Monikkoperheissä jakso pitenee 84 arkipäivällä jokaista ylimääräistä lasta kohden: kaksosilla 404 arkipäivää ja kolmosilla 488 arkipäivää.

Ruotsi ja Norja: päivät ja viikot

Ruotsissa päivien lukumäärä ratkaisee, kuinka kauan voit olla kotona. Yhdestä lapsesta saa 480 päivää, ja kaksosista määrä kasvaa 660 päivään.

Päiväraha riippuu tulosta. Alin päiväraha on 250 Ruotsin kruunua ja ylin 1259 Ruotsin kruunua. Katon yli ei makseta lisää, olipa tulo kuinka suuri tahansa.

Norjassa pituus riippuu sekä lasten määrästä että peittävyydestä. Yhdestä lapsesta jakso on 49 uker tai 61 uker og 1 dag, kahdesta 66 uker tai 82 uker og 2 dager ja kolmesta tai useammasta 95 uker tai 118 uker og 4 dager.

Norjan jakso on lisäksi jaettu kiintiöihin: 3 viikkoa ennen syntymää, äidin kiintiö 15 viikkoa, isän kiintiö 15 viikkoa ja yhteisjakso 16 viikkoa.

Tanska: viikot vanhempaa kohden

Tanska jakaa jakson vanhemmittain. Äidillä on raskausvapaa 4 viikkoa, välitön synnytyksen jälkeinen vapaa 2 viikkoa, 8 viikkoa, korvamerkitty vapaa 9 viikkoa ja lisäksi 5 viikkoa. Isällä on 2 viikkoa synnytyksen yhteydessä, 9 viikkoa korvamerkittyä vapaata ja 13 viikkoa.

Ratkaisevaa on, voiko jakson siirtää toiselle vanhemmalle vai ei. Korvamerkityt osuudet eivät siirry, ja juuri se määrää, kuinka joustava jaosta todella tulee.

Tanskassa on myös viikoittainen enimmäismäärä. Korkein määrä on 5085 Tanskan kruunua viikossa ja itsenäisten alin suoritus 3390 Tanskan kruunua viikossa.

Kaikki summat ovat bruttomääriä. Vanhempainvapaan etu on veronalaista tuloa kaikissa neljässä maassa, joten käteen jäävä osuus on pienempi kuin taulukon luku.

Lapsilisä kulkee päinvastaiseen suuntaan

Suomessa lapsilisä maksetaan syntymäjärjestyksen mukaan ja summa kasvaa lapsiluvun myötä: 94,88 € ensimmäisestä, 104,84 € toisesta ja 133,79 € kolmannesta lapsesta. Alle kolmevuotiaasta maksetaan lisäksi 26 € korotus.

Ruotsi maksaa 1250 Ruotsin kruunua lasta kohden kuukaudessa ilman ikään sidottua porrastusta, mutta usean lapsen lisällä. Norja maksaa 2012 Norjan kruunua lasta kohden kuukaudessa, eikä määrä kasva lasten lukumäärän myötä.

Tanska porrastaa iän mukaan: 21480 Tanskan kruunua vuodessa 0–2 år, 16992 Tanskan kruunua 3–6 år ja 13368 Tanskan kruunua 7–14 år.

Näin teet reilun vertailun

Aloita muuntamalla kaikki samaan yksikköön. Suomalaista arkipäiväkohtaista määrää ei voi verrata ruotsalaiseen päiväkohtaiseen määrään, jos ei tiedä, kuinka monelta päivältä viikossa kussakin maassa maksetaan.

Vertaa sen jälkeen koko jakson kokonaismäärää, älä kuukausimäärää. Pidempi jakso pienemmällä peittävyydellä voi tuottaa enemmän yhteensä, ja päinvastoin.

Tarkista lopuksi, mitkä osuudet on korvamerkitty kummallekin vanhemmalle. Se ratkaisee, miten voitte todella jakaa vapaan kotona, riippumatta siitä mitä taulukko näyttää.

Tämä on vertailu, ei neuvo

Tämä on vertailu, ei neuvo. Sivu näyttää, miten säännöt eroavat maiden välillä, eikä se korvaa sen maan viranomaisen päätöstä, jossa asut.

Sivu asettaa neljän maan julkaistut säännöt rinnakkain. Se ei kerro, mikä järjestelmä sopii sinulle parhaiten, eikä ota huomioon tuloja, perhetilannetta tai sopimuksia.

Kaikki summat ovat viranomaisten omia vuoden 2026 määriä, eikä niitä ole muunnettu yhteiseen valuuttaan. Siksi Suomen euroa, Ruotsin kruunua, Norjan kruunua ja Tanskan kruunua ei voi verrata suoraan taulukossa.

Käytä lukuja ymmärtääksesi, miten järjestelmät eroavat, ja tarkista oma tilanteesi sen maan viranomaiselta, jossa asut.

Usein kysytyt kysymykset

Vanhempainvapaan etuudet neljässä Pohjoismaassa 2026

Lähde: Kela, Försäkringskassan, NAV ja Beskæftigelsesministeriet – julkaistut vuoden 2026 määrät.

Lue lisää

• Sairauspäiväraha 2026 – 300 arkipäivää, omavastuu ja vähimmäismäärä

  Kela maksaa sairauspäivärahaa enintään 300 arkipäivältä.

• Kansaneläke ja takuueläke – summat ja tulorajat

  Kansaneläke on 787,07 €/kk yksin asuvalle ja 702,69 €/kk parisuhteessa.

Lähde: Kela, Försäkringskassan, NAV ja Beskæftigelsesministeriet – julkaistujen vuoden 2026 määrien vertailu. Päivitetty: 2026-10-13.