Päivärahat Pohjoismaissa vertailussa

Kaikissa neljässä Pohjoismaassa maksetaan päivärahaa sairauden aikana, mutta enimmäismäärät ilmoitetaan eri yksiköissä: kruunuina päivältä, viikolta tai perusmäärän kerrannaisena. Tässä neljä järjestelmää rinnakkain, vain viranomaisten omilla luvuilla.

Kynnykset, katot ja kesto

Maat ovat rakentaneet järjestelmän eri mekanismeilla. Suomessa on omavastuuaika, joka on 9 arkipäivää sairastumispäivän lisäksi. Ruotsissa on karensavdrag, joka on 20,00 prosenttia yhden keskimääräisen työviikon sairauspalkasta.

Norjassa ei ole karenssipäivää lainkaan, vaan työnantajajakso, joka on 16 kalenteripäivää jokaista sairausjaksoa kohden. Tanskassa työnantajajakso on 30 kalenteripäivää.

Myös katto on erilainen. Suomi ilmoittaa vähimmäismäärän arkipäivältä, Ruotsi päiväkohtaisen enimmäismäärän, Norja vuosittaisen määrän ja Tanska viikkokohtaisen määrän. Ilman muunnosta vertailet keskenään eri suureita.

Suomi: 300 arkipäivää ja vähimmäismäärä

Suomi maksaa sairauspäivärahaa enintään 300 arkipäivältä, mikä on noin vuosi. Lisäksi osasairauspäivärahaa voi saada enintään 150 arkipäivältä.

Kun päivät on käytetty, voit saada 50 lisäpäivää, kun olet ollut työssä 30 kalenteripäivää peräkkäin. Ikärajat ovat 18 ja 67 vuotta.

Vuoden 2026 vähimmäismäärä on 31,99 € arkipäivältä. Jos laskettu päiväraha jää tätä pienemmäksi, tämä määrä maksetaan silti.

Ruotsi: päivämäärä ja SGI-katto

Ruotsi laskee päivärahan sjukpenninggrundande inkomst -tulosta. Sen katto on 592 000 kruunua, mikä vastaa kymmentä prisbasbelopp-määrää 59 200 kruunua.

Tästä seuraa enimmäismäärä 1 259 kruunua päivältä 80 prosentin tasolla ja 1 180 kruunua 75 prosentin tasolla. Myös lattia on olemassa: pienin määrä on 30 ja 28 kruunua päivältä.

Ensimmäiset 14 päivää maksaa työnantaja. Sen jälkeen päivärahaa voi hakea Försäkringskassanilta.

Norja: 6 G ja 16 kalenteripäivää

Norja sitoo katon kansaneläkejärjestelmän perusmäärään. Päivärahan tulee kattaa tavanomainen tulo 819 294 kruunuun asti, mikä on kuusi kertaa perusmäärä. Katto on vuosikohtainen, ei päiväkohtainen.

Työnantajajakso on 16 kalenteripäivää jokaista sairausjaksoa kohden, ei siis 16 päivää vuodessa. Itsenäinen ammatinharjoittaja saa päivärahaa vasta päivästä 17.

Vähimmäistulovaatimus on puoli perusmäärää, 68 274,5 kruunua vuodessa. Henkilöillä, jotka ovat 67–70-vuotiaita, vaaditaan kaksi perusmäärää, 273 098 kruunua vuodessa, ja etuutta maksetaan enintään 60 päivältä.

Tanska: viikkomäärä ja 30 päivää

Tanska ilmoittaa viikkokohtaisen määrän. Korkein päiväraha on 5 085 kruunua viikossa, mikä vastaa 137,43 kruunua tunnilta.

On tärkeää erottaa kaksi asiaa: 5 085 kruunua on kunnan maksama enimmäismäärä, ei se, mitä jokainen sairas työntekijä saa. Työnantaja maksaa ensin normaalin palkan, ja kunta korvaa kattoon asti.

Työnantajajakso on 30 kalenteripäivää. Sen jälkeen kunta ottaa vastuun, ja jakso on enintään 22 viikkoa yhdeksän kalenterikuukauden ikkunassa.

Verotus ja netto

Kaikki neljä maata verottavat päivärahan tulona, mutta kertovat ennakonpidätyksestä eri tavoin. Suomi on selkein: päiväraha pidätetään samalla veroprosentilla kuin palkka, kuitenkin vähintään 25 prosenttia.

Norja, Ruotsi ja Tanska ilmoittavat määrät julkaisematta samalla sivulla ennakonpidätysprosenttia. Siksi katot ovat tässä bruttomääriä.

Tämä tarkoittaa, ettei taulukon lukuja voi verrata tilille tulevaan summaan. Brutton ja neton ero riippuu omasta veroprosentistasi.

Näin teet reilun vertailun

Muunna ensin katot samaan yksikköön. Norjan katto on vuosikohtainen, Tanskan viikkokohtainen ja Ruotsin päiväkohtainen. Ilman muunnosta vertailet kolmea eri suuretta.

Katso sen jälkeen kynnystä. Suomessa omavastuuaika on 9 arkipäivää, Ruotsissa on karensavdrag ja Norjassa ei karenssipäivää lainkaan. Tämä osa ei näy kattoluvussa, mutta se ratkaisee, mitä lyhyestä sairausjaksosta todella saa.

Tarkista lopuksi kesto. Suomen 300 arkipäivää ja Tanskan 22 viikkoa ovat rajoja sille, kuinka kauan etuutta maksetaan, ja niistä voi tulla sitova raja paljon ennen määräkattoa.

Tämä on vertailu, ei neuvo

Tämä on vertailu, ei neuvo. Sivu näyttää, miten säännöt eroavat maiden välillä, eikä se korvaa sen maan viranomaisen päätöstä, jossa asut.

Kaikki summat ovat viranomaisten omia vuoden 2026 määriä, eikä niitä ole muunnettu yhteiseen valuuttaan. Siksi euroa, Ruotsin kruunua, Norjan kruunua ja Tanskan kruunua ei voi verrata suoraan taulukossa.

Oikeus etuuteen riippuu työstä, tulosta ja asumisesta kussakin maassa. Tarkista aina oma tilanteesi viranomaiselta, sillä yksikin yksityiskohta voi muuttaa koko arvion.

Usein kysytyt kysymykset

Päivärahat neljässä Pohjoismaassa 2026

Lähde: Kela, Försäkringskassan, NAV ja Beskæftigelsesministeriet – julkaistut vuoden 2026 määrät.

Lue lisää

• Sairauspäiväraha 2026 – 300 arkipäivää, omavastuu ja vähimmäismäärä

  Kela maksaa sairauspäivärahaa enintään 300 arkipäivältä.

• Kansaneläke ja takuueläke – summat ja tulorajat

  Kansaneläke on 787,07 €/kk yksin asuvalle ja 702,69 €/kk parisuhteessa.

Lähde: Kela, Försäkringskassan, NAV ja Beskæftigelsesministeriet – julkaistujen vuoden 2026 määrien vertailu. Päivitetty: 2026-10-13.