Osakkeiden myyntivoitto – kaksi vähennystapaa
Osakkeiden myyntivoiton verotuksessa on yksi valinta, joka muuttaa veron määrän helposti sadoilla euroilla: vähennätkö todellisen ostohinnan vai hankintameno-olettaman. Tässä on se, miten valinta tehdään ja milloin kumpi kannattaa.
Mistä myyntivoitto syntyy?
Luovutusvoittoa eli myyntivoittoa syntyy, kun myyt omaisuuttasi korkeammalla hinnalla kuin mitä itse siitä alun perin maksoit. Jos myyntihinta on alempi kuin ostohinta, syntyy luovutustappiota.
Luovutusvoitto on verotettavaa pääomatuloa, ja vastaavasti tappion saa vähentää verotuksessa. Veroprosentti on sama kuin muilla pääomatuloilla.
Kaksi tapaa vähentää – ja pakko valita
Voiton määrää laskiessasi voit **halutessasi** vähentää osakkeiden myyntihinnasta hankintameno-olettaman sen sijaan, että vähentäisit siitä osakkeiden ostohinnan ja voiton hankkimiskulut.
Olettama on 20 % myyntihinnasta, jos olet omistanut osakkeet alle 10 vuotta, ja 40 % jos olet omistanut ne vähintään 10 vuotta.
Tässä on se kohta, joka menee usein ohi: kyseessä on **kaksi eri vaihtoehtoa**. Jos käytät hankintameno-olettamaa, et enää saa vähentää myyntihinnasta niiden ostohintaa ja voiton hankkimiskuluja. Valinta tehdään siis joka kerta erikseen – ja kannattaa valita se, joka tuottaa pienemmän verotettavan voiton.
Milloin olettama kannattaa?
Olettama kannattaa silloin, kun todellinen ostohinta on **pieni** suhteessa myyntihintaan. Tyypillisiä tilanteita: kauan sitten ostetut osakkeet, perityt tai lahjaksi saadut osakkeet, joiden alkuperäinen hinta on tuntematon tai hyvin alhainen, sekä osakkeet joiden arvo on moninkertaistunut.
Vastaavasti olettama on **huono** valinta, jos todellinen ostohinta on suuri – esimerkiksi jos ostit osakkeet äskettäin korkealla hinnalla. Silloin todellisen ostohinnan vähentäminen tuottaa pienemmän voiton.
Kymmenen vuoden omistusaika on merkittävä raja: se kaksinkertaistaa olettaman. Jos myynti on lähellä tätä rajaa, omistusajan tarkistaminen voi muuttaa veron määrää merkittävästi.
Verohallinnon esimerkki auki laskettuna
Antti: osto 1994 (679,47 €), myynti 2025 (2 500 €), kulut 25,20 €.
Todellinen tapa: 1 795,33 €. Olettama (40 %): 1 500 €.
Ero on yli 295 euroa verotettavaa voittoa. Tämä on syy siihen, miksi molemmat tavat kannattaa aina laskea – ero ei ole teoreettinen.
Milloin myyntivoittoa ei tarvitse maksaa lainkaan?
Jos olet myynyt kalenterivuoden aikana yhteensä enintään 1 000 eurolla, sinun ei tarvitse maksaa myyntivoitosta veroa.
Rajaan lasketaan **kaikki** vuoden aikana tehdyt myynnit, ei pelkästään osakemyynnit. Verovapaita myyntejä ei lasketa mukaan. Tämä tarkoittaa, että raja on helppo ylittää huomaamatta, jos myyt useita eri omaisuuseriä samana vuonna.
Entä jos myyn tappiolla?
Tappio vähennetään ensisijaisesti luovutusvoitoista ja jos niitä ei ole, jos niitä ei ole, kaikista pääomatuloista.
Jos pääomatuloja ei ole lainkaan tai niitä on vähemmän kuin vähennettäviä tappioita, vähennys siirtyy seuraaville 5 vuodelle. Tämä on tärkeä ero moniin muihin maihin: tappio ei siis mene hukkaan, mutta se ei myöskään vähennä palkkatuloja – tappio ei vaikuta ansiotulojesi verotukseen.
Yksi poikkeus on syytä tuntea: myyntitappioita **ei vähennetä lainkaan**, jos kalenterivuoden aikana myymiesi osakkeiden ostohinta oli yhteensä enintään 1 000 euroa.
Jos olet myynyt osakkeita tai muita arvopapereita ulkomaisen etävälittäjän kautta, ilmoita voitot tai tappiot myös näistä kaupoista.
Valinnan kannalta tämä on selvä: jos todellinen ostohinta tuottaa tappion, se on aina edullisempi kuin hankintameno-olettama – koska olettama pysyy aina positiivisena (se on prosentti myyntihinnasta, joka on pienempi kuin myyntihinta). Kannattaa siis valita todellinen tapa.
Kaksi 1 000 euron rajaa – eri perusteilla
Tässä on pari, joka menee usein sekaisin. Molemmat rajat ovat 1 000 euroa, mutta niiden **laskentaperuste on eri**.
① Verovapaa myynti: jos olet myynyt kalenterivuoden aikana yhteensä enintään 1 000 eurolla, myyntivoitosta ei mene veroa. Tässä raja lasketaan **myyntihinnoista**.
② Tappion vähennyskelvottomuus: jos myymiesi osakkeiden **ostohinta** oli yhteensä enintään 1 000 euroa, myyntitappiota ei vähennetä lainkaan. Tässä raja lasketaan **ostohinnoista**.
Käytännössä ero näkyy näin: jos ostit osakkeet 1 001 eurolla ja myit ne tappiolla, tappio on vähennyskelpoinen – vaikka myyntihinta jäisi alle 1 000 euron. Vastaavasti pieni voitto voi olla verovapaa, vaikka ostohinta ylittäisi rajan.
Molemmat rajat lasketaan kalenterivuoden **kaikista** myynneistä, eivät yksittäisestä kaupasta.
Usein kysytyt kysymykset
Voinko valita eri tavat eri myynneille?
Kyllä. Valinta tehdään jokaisen luovutuksen kohdalla erikseen, joten voit käyttää olettamaa yhdelle myynnille ja todellista ostohintaa toiselle.
Mistä tiedän, onko omistusaika yli 10 vuotta?
Omistusaika lasketaan hankintapäivästä myyntipäivään. Raja on 10 vuotta: sen ylittyminen nostaa olettaman 20 prosentista 40 prosenttiin.
Koskeeko olettama myös perittyjä osakkeita?
Kyllä, ja niissä se on usein erityisen hyödyllinen. Olettamaa käytetään todellisen ostohinnan **tai** perintö- ja lahjaverotuksen verotusarvon sijaan. Jos alkuperäinen hankintahinta on tuntematon, olettama on yksinkertainen ratkaisu.
Voinko vähentää välityspalkkiot, jos käytän olettamaa?
Et. Jos käytät hankintameno-olettamaa, et saa vähentää ostohintaa etkä voiton hankkimiskuluja. Olettama korvaa ne molemmat.
Miten lasken helpoiten, kumpi kannattaa?
Laske molemmat. Tällä sivulla oleva laskuri tekee sen puolestasi: syötä myyntihinta, ostohinta, kulut ja omistusaika, niin se näyttää kumman tavan voitto on pienempi ja paljonko ero on euroina.
Voinko vähentää tappion, jos minulla ei ole voittoja samana vuonna?
Kyllä. Tappio vähennetään ensisijaisesti luovutusvoitoista ja sen jälkeen kaikista pääomatuloista. Jos pääomatuloja ei ole tarpeeksi, vähennys siirtyy seuraaville 5 vuodelle. Tappio ei kuitenkaan vähennä palkkatuloja.
Miksi tappiotani ei vähennetä lainkaan?
Todennäköisin syy: kalenterivuoden aikana myymiesi osakkeiden **ostohinta** oli yhteensä enintään 1 000 euroa. Silloin myyntitappioita ei vähennetä lainkaan. Huomaa, että raja lasketaan ostohinnoista – ei myyntihinnoista.
Kumpi vähennystapa tuottaa vähemmän veroa? (2026)
| Myynti | Ostohinta | Omistus | Voitto todellinen | Voitto olettama | Kannattaa |
|---|---|---|---|---|---|
| 10 000 € | 1 000 € | 15 v | 9 000 € | 6 000 € | Olettama |
| 10 000 € | 1 000 € | 5 v | 9 000 € | 8 000 € | Olettama |
| 10 000 € | 8 000 € | 15 v | 2 000 € | 6 000 € | Todellinen |
| 2 500 € | 679 € | 31 v | 1 821 € | 1 500 € | Olettama |
| 20 000 € | 25 000 € | 3 v | −5 000 € | 16 000 € | Todellinen |
Lähde: Verohallinto – Osakkeiden myynti (Verohallinto – Osakkeiden myynti). Voitto todellisella = myynti − ostohinta (ilman kuluja). Voitto olettamalla = myynti − 20 tai 40 % × myynti. Pienempi voitto = vähemmän veroa.
Lue lisää
Luovutusvoittolaskuri
Laske osakkeiden myyntivoitto kahdella tavalla: todellinen ostohinta tai hankintameno-olettama (20 % / 40 %).
Osakesäästötili – verotus ja nostot
Osakesäästötilillä kauppoja ei veroteta.
Osinkovero – näin paljon osingosta jää käteen
Listatun yhtiön osingosta 85 % on veronalaista ja 15 % verotonta.