Perunkirjoitus ja perukirja – mitä pitää tehdä
Kun läheinen kuolee, ensimmäisiä käytännön asioita on perunkirjoitus. Se pitää tehdä määräajassa ja siitä syntyy perukirja – asiakirja, joka on samalla veroilmoitus ja jota tarvitaan pankissa ja viranomaisten kanssa. Tässä on koko ketju järjestyksessä.
Mikä on perunkirjoitus ja perukirja?
Perunkirjoitustilaisuudessa tehdään perukirja. Siihen kootaan tiedot vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä.
Perukirja pitää tehdä **aina** – myös silloin, jos vainajalta ei ole jäänyt omaisuutta tai häneltä on jäänyt vain velkaa. Tämä on yleinen väärinkäsitys: varattomuus ei poista velvollisuutta.
Perukirja on samalla veroilmoitus, jonka perusteella Verohallinto laskee perintöveron jokaiselle perilliselle. Se on myös asiakirja, jota tarvitaan monissa käytännön asioissa esimerkiksi pankissa ja eri viranomaisten kanssa.
Kun velat on merkitty perukirjaan, perilliset eivät ole niistä henkilökohtaisesti vastuussa. Tämä on yksi syy siihen, miksi perukirja kannattaa tehdä huolellisesti.
Milloin perunkirjoitus pitää pitää?
Perunkirjoitus täytyy pitää 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Määräaika on tiukka, ja sen laskeminen alkaa kuolinpäivästä.
Perunkirjoitukseen voi hakea lisäaikaa, mutta hakemus pitää tehdä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Lisäaikaa myönnetään vain perustellusta syystä. Jos hakemisen määräpäivä on pyhäpäivänä tai viikonloppuna, lisäaikaa pitää hakea viimeistään sitä edeltävänä arkipäivänä.
Tässä on yksityiskohta, joka unohtuu helposti: **vaikka lisäaikaa myönnettäisiin, perukirja pitää silti lähettää Verohallintoon 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.** Lisäaika siirtää tilaisuutta, ei lähetysvelvollisuutta.
Kuka järjestää ja ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?
Perunkirjoituksen järjestää tavallisesti puoliso tai lapsi – se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Apuna kannattaa usein käyttää ammattilaisia, joilla on kokemusta perukirjojen laatimisesta. Perukirjoja laativat esimerkiksi pankit, lakitoimistot ja oikeusaputoimistot.
Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan lapset tai lastenlapset, yleistestamentinsaajat, leski siihen asti, kunnes omaisuus on ositettu.
Kaksi rajausta yllättää usein: avopuoliso, ellei kuollut ollut tehnyt testamenttia hänen hyväkseen; se, joka perii testamentilla vain tietyn omaisuuden (ei ole osakas). Jos rintaperillisiä ei ole eikä testamenttia ole tehty, leski on yksin kuolinpesän osakas.
Kuka perii, jos testamenttia ei ole?
Jos vainajalla ei ollut testamenttia, perimysjärjestys määrää, minkä perintöosuuden kukin saa. Järjestys menee portaittain: seuraava porras tulee kyseeseen vasta kun edellisessä ei ole ketään.
1. Lapset. Jos lapsi on kuollut, perintö menee lastenlapsille ja heidän jälkeensä lastenlastenlapsille. 2. Leski, jos he olivat naimisissa eikä vainajalla ole omia rintaperillisiä. 3. Äiti ja isä. Jos he ovat kuolleet, perintö menee sisaruksille ja heidän jälkeensä sisarusten lapsille. 4. Isovanhemmat. Jos he ovat kuolleet, perintö menee sedille, tädeille ja enoille. Heidän jälkeensä perintö menee valtiolle.
Serkut eivät kuulu perillisiin. Tämä on yksi syy siihen, miksi testamentti kannattaa tehdä, jos haluaa omaisuutta perheen ulkopuolelle.
Mitä perukirjaan merkitään?
Perukirja on luettelo vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä. Verohallinnolla ei ole mallia eikä lomaketta perukirjasta – malleja on saatavilla esimerkiksi verkosta ja kirjakaupoista.
Merkittäviä kohtia ovat muun muassa: vainajan perilliset, leski sekä testamentinsaajat, jokaisen osoite ja henkilötunnus, kuolinpesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä, joiden täytyy allekirjoittaa perukirja, yhteyshenkilön nimi, osoite ja puhelinnumero, perillisen tai testamentinsaajan suhde vainajaan, vainajan varat ja velat kuolinpäivänä. Lisäksi mukaan tulevat leskeä, avio-oikeutta, tasinkoa, hallintaoikeutta, testamenttia, ennakkoperintöä, viimeisen 3 vuoden lahjoja ja vakuutuskorvauksia koskevat tiedot.
Vähennyksinä ilmoitetaan hautauskulut, perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut, vainajan elinaikaan liittyvät velat (esim. asunto-, osamaksu- ja luottokorttivelka), verovelka vainajan elinajalta, vesi-, sähkö- ja puhelinlaskut, maksamattomat sairauskulut.
Yksi erikoisuus: Perinnönjättäjän nimissä oleva opintolaina merkitään perukirjaan arvolla 0 euroa – kuolinpesällä ei ole velvollisuutta maksaa takaisin valtion takaamaa lainaa.
Mitä perukirjaan ei tarvitse liittää?
Tämä säästää turhaa työtä. Verohallinto ei tarvitse perukirjan mukana: talletusten saldotodistuksia, tositteita kuolinpesän kuluista, sukuselvitystä eli virkatodistuksia, kopiota mistään toisesta perukirjasta.
Liitettäväksi sen sijaan kuuluvat: testamentti, avioehtosopimus, perinnönjakokirja, jos perinnönjako on jo toimitettu, osituskirja tai perinnönjakokirja, jos vainajan puoliso on kuollut aiemmin, valtuutus asianhoitajalle (lomake 3630). Verohallintoon toimitetaan vain kopiot asiakirjoista; alkuperäiset jäävät itselle.
Tositteet ja kuitit kannattaa silti säilyttää 6 vuotta verovuoden päättymisestä, koska niitä voidaan pyytää myöhemmin.
Mitä perunkirjoituksen jälkeen tapahtuu?
Perunkirjoitus on vasta ensimmäinen vaihe. Ketju jatkuu osituksella ja perinnönjaolla, ja vasta niiden jälkeen kuolinpesä lakkaa.
Ositus täytyy tehdä ennen perinnönjakoa, jos vainaja oli kuollessaan naimisissa ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen – myös silloin, jos vainaja oli itse leski eikä aiempaa ositusta ole tehty. Osituksesta tehdään osituskirja.
Perinnönjaosta tehdään perinnönjakokirja, jonka jokainen kuolinpesän osakas allekirjoittaa. Jokaisen kuolinpesän osakkaan täytyy allekirjoittaa perinnönjakokirja. Verohallinto ei voi ottaa kantaa siihen, voidaanko se allekirjoittaa sähköisesti – varminta on allekirjoittaa käsin. Kopio toimitetaan Verohallintoon – Saman kuolinpesän perinnönjakokirjasta tarvitaan vain yksi kopio.
Jos osakas on alaikäinen tai edunvalvonnassa: Jos osakas on alaikäinen tai edunvalvonnassa, perinnönjako täytyy vahvistaa Digi- ja väestötietovirastossa.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin perunkirjoitus pitää viimeistään pitää?
Kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Lisäaikaa voi hakea, mutta hakemus pitää tehdä saman 3 kuukauden kuluessa, ja lisäaikaa myönnetään vain perustellusta syystä.
Pitääkö perunkirjoitus pitää, jos vainajalla ei ollut omaisuutta?
Pitää. Perukirja pitää tehdä aina – myös silloin, jos vainajalta ei ole jäänyt omaisuutta tai häneltä on jäänyt vain velkaa.
Ovatko perilliset vastuussa vainajan veloista?
Eivät henkilökohtaisesti, kun velat on merkitty perukirjaan. Vainajan verovelat maksetaan kuolinpesään kuuluvilla varoilla. Tämä on yksi syy merkitä velat huolellisesti.
Voiko perunkirjoituksen tehdä itse?
Voi, mutta silloin täytyy huolehtia siitä, että kaikki tiedot ja asiakirjat ovat käytössä. Apua saa pankeilta, lakitoimistoilta ja oikeusaputoimistoilta – ne myös kokoavat tarvittavat asiakirjat puolestasi.
Perinkö, jos en ole sukulainen?
Et ilman testamenttia. Perimysjärjestys kattaa lapset, lesken, vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat – Serkut eivät kuulu perillisiin. Testamentilla voi kuitenkin määrätä omaisuudesta toisin.
Onko avopuolisolla oikeus perintöön?
Ei automaattisesti. Avopuoliso ei ole kuolinpesän osakas, ellei kuollut ollut tehnyt testamenttia hänen hyväkseen. Avioliitto sen sijaan vaikuttaa osituksen kautta.
Perunkirjoituksesta kuolinpesän lakkauttamiseen (2026)
| Vaihe | Mitä tehdään |
|---|---|
| 1. Perunkirjoitus | Perunkirjoitustilaisuudessa tehdään perukirja. Tilaisuus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. |
| 2. Perukirja Verohallintoon | Perukirja on sekä veroilmoitus että asiakirja, jota tarvitaan esimerkiksi pankissa ja viranomaisten kanssa. Se toimitetaan Verohallintoon. |
| 3. Ositus | Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, omaisuus täytyy osittaa ennen perinnönjakoa. Osituksesta tehdään osituskirja. |
| 4. Perinnönjako | Perintö jaetaan perillisten kesken. Jaosta tehdään perinnönjakokirja, jonka jokainen kuolinpesän osakas allekirjoittaa. Kopio toimitetaan Verohallintoon. |
| 5. Kuolinpesän lakkaaminen | Kuolinpesä lakkaa, kun pesän varat on jaettu ja kopio perinnönjakokirjasta on toimitettu Verohallintoon. |
Lähde: Verohallinto – Perunkirjoitus ja perukirja (Verohallinto – Perunkirjoitus ja perukirja) sekä Perinnönjako ja kuolinpesän lakkauttaminen. Perunkirjoitus 3 kk kuolemasta; perukirja Verohallintoon 1 kk perunkirjoituksesta, jos lisäaikaa on myönnetty.