Inflaatio Suomessa vuosien varrella
Inflaatio on vaihdellut Suomessa voimakkaasti. Täältä löydät koko historian Tilastokeskuksen luvuilla – 1980-luvun korkeista lukemista 2020-luvun vaihteluihin.
Mitä inflaatio tarkoittaa?
Inflaatio tarkoittaa, että yleinen hintataso nousee, jolloin sama rahamäärä ostaa ajan myötä vähemmän. Suomessa inflaatiota mitataan kuluttajahintaindeksillä.
Euroopan keskuspankki tavoittelee noin kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Kun inflaatio poikkeaa selvästi tavoitteesta, ohjauskorkoa muutetaan.
Korkean inflaation kaudet
Korkeimmillaan inflaatio oli vuonna 1981, jolloin vuosimuutos oli 12,0 prosenttia. Myös 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa hintojen nousu oli nopeaa.
Inflaatio kiihtyi uudelleen 2020-luvun alussa koko Euroopassa, myös Suomessa.
Matalan inflaation kaudet
Alimmillaan vuosimuutos oli vuonna 2015, jolloin lukema oli −0,2 prosenttia.
Matala inflaatio tai hintojen lasku ei ole aina hyvä asia: jos hinnat laskevat mutta velat pysyvät ennallaan, velkojen reaaliarvo kasvaa.
Miksi lukuja ei voi siirtää maiden välillä
Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan hintakehitys on ollut erilaista. Vuonna 2022 inflaatio oli Suomessa noin 7 prosenttia, kun se Ruotsissa ylitti 12 prosenttia.
Siksi laskurit ja oppaat on aina rakennettava kunkin maan omien virallisten lukujen varaan.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä oli inflaatio Suomessa vuonna 2025?
Vuosimuutos oli 0,3 prosenttia vuonna 2025.
Milloin inflaatio oli korkeimmillaan Suomessa?
Tarkastelujaksolla 1980–2025 korkein lukema oli vuonna 1981, jolloin inflaatio oli 12,0 prosenttia.
Mikä on EKP:n inflaatiotavoite?
Euroopan keskuspankki tavoittelee noin kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä.
Miten inflaatio vaikuttaa säästöihini?
Jos tilisi korko on inflaatiota pienempi, säästöjesi ostovoima heikkenee, vaikka saldo kasvaisi. Tätä kutsutaan negatiiviseksi reaalikoroksi.
Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos 1980–2025
| Vuosi | Inflaatio |
|---|---|
| 1980 | 11,6 % |
| 1981 | 12,0 % |
| 1982 | 9,3 % |
| 1983 | 8,4 % |
| 1984 | 7,1 % |
| 1985 | 5,9 % |
| 1986 | 3,6 % |
| 1987 | 3,7 % |
| 1988 | 5,1 % |
| 1989 | 6,6 % |
| 1990 | 6,1 % |
| 1991 | 4,1 % |
| 1992 | 2,6 % |
| 1993 | 2,2 % |
| 1994 | 1,1 % |
| 1995 | 1,0 % |
| 1996 | 0,6 % |
| 1997 | 1,2 % |
| 1998 | 1,4 % |
| 1999 | 1,2 % |
| 2000 | 3,4 % |
| 2001 | 2,6 % |
| 2002 | 1,6 % |
| 2003 | 0,9 % |
| 2004 | 0,2 % |
| 2005 | 0,9 % |
| 2006 | 1,6 % |
| 2007 | 2,5 % |
| 2008 | 4,1 % |
| 2009 | 0,0 % |
| 2010 | 1,2 % |
| 2011 | 3,4 % |
| 2012 | 2,8 % |
| 2013 | 1,5 % |
| 2014 | 1,0 % |
| 2015 | −0,2 % |
| 2016 | 0,4 % |
| 2017 | 0,7 % |
| 2018 | 1,1 % |
| 2019 | 1,0 % |
| 2020 | 0,3 % |
| 2021 | 2,2 % |
| 2022 | 7,1 % |
| 2023 | 6,2 % |
| 2024 | 1,6 % |
| 2025 | 0,3 % |
Lähde: Tilastokeskus, taulukko 122q – vuosimuutos
Räkna själv
Inflaatiolaskuri
Laske, mikä summan arvo on tulevaisuudessa inflaatio huomioiden – tai mitä tuleva summa on arvoltaan tänään.
Säästölaskuri
Laske, kuinka paljon säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Källor: Tilastokeskus – kuluttajahintaindeksi. Päivitetty: 2026-10-11.